Viikonlopun touhuja

 Lauantaina aamusta oli oikea koiranilma, vettä/räntää satoi vaakatasossa ja tuuli kovasti. Mietin jo mielessäni, että peruuntuuko meidän suunniteltu kaupunki-ihmisvilinä kokemus kokonaan kun keli on niin huono. Onneksi keli siitä rauhoittui ja kirkastui ja aurinkokin alkoi paistamaan ja lähdimme parhaimpaan ruuhka-aikaan Aatun kanssa kaupungille. Oikein onnistunut kokemus, makkaraa oli taskut täynnä ja siellä kävelimme ihmisvilinässä. Aatu ehkä välillä arasteli vähäsen, mutta rohkastui ja tietenkin ahneena seurasi makkaranantajaa. Satuimme kohtaamaan kaupungilla myös pariskunnan joka ovat harkitsemassa Lagotton ottamista! He jäivät juttelemaan ja vaikka Aatu ensiksi arasteli, niin annoin pariskunnalle makkaraa käteen ja Aatu uskalsi käydä ottamassa makkarat vieraiden käsistä joten tilanne meni kivasti ja siitä jäi varmasti myös positiivinen kokemus.

Lauantai-iltana meillä kävi koiravieras, nimittäin 5v shetlanninlammaskoira Donna omistajansa kanssa. Aatulla kun on ollut paljon pentukavereita, mutta vielä ei aikuisia koiria ole paljon tavannut, niin tämä oli hyvä kokemus. Donna olikin ihan oikea leidi, eikä ollut niin kiinnostunut pennusta. Donna on hyvin rauhallinen, ja varma aikuinen koira, rokotettu ja perusluonteeltaan kiltti ihmisille ja toisille koirille, eli Aatulle oikein oivaa seuraa. Aatu olisi tietenkin oikein mielellään lähtenyt leikkimään Donnan kanssa, mutta Donna oli eri mieltä eikä oikein kiinnostunut pennusta vaan kun meno meni liian riehakkaaksi niin ärähti pennulle. Tämäkin oli hyvä asia kuitenkin, se on yksi osa koiran elekieltä, että nyt rauhoitut ja Aatu uskoi sitä ja lopetti rajut leikit siihen ja kunnioitti vanhempaa koiraa. Kävimme yhdessä lenkillä ja kotona koira söivät luuta vieretysten ja haistelivat toisiansa, oikein onnistunut ensimmäinen kohtaaminen ja vierailu minun mielestäni tämäkin, koska koirat tutustuivat toisiinsa ja lopulta myös rentoutuivat toistensa seurassa.

Tänään tapsimme aamulla "lenkillä" (lenkki meillä tarkoittaa sitä että kävellään/istuskellaan tuolla lähikaduilla tai että olemme läheisessä metsässä juoksentelemassa) 9kk ikäisen mäyräkoirauroksen, ja leikit olisivat alkaneet heti! Pariskunnalla oli kuitenkin hieman kiire, joten kauaa ei pennut kerenneet painimaan. Aatusta on kyllä kehkeytynyt rohkea ja avoin muiden koirien kanssa, ja voisin siis sanoa että varmasti positiiviset kokemukset muista koirista.ollut osa sitä että muiden koirien kanssa tullaan toimeen. Toivottavasti myös ihmisten suhteen saa myös paljon positiivisia kokemuksia ja tottuu heihinkin. Ehkä Aatusta ei tule mitään yltiösosiaalista, mutta kuitenkin sietää esimerkiksi toisten ihmisten käsittelyä (näyttelyissä olisi kyllä tärkeää!) No Aatu on vielä pieni ja nyt vaan pikkuhiljaa tarjottava niitä makkaraihmisiä ympärille ja positiivisia kokemuksia.
Kiva kuitenkin kun löytyy läheltäkin koirakavereita ja ainakin vielä nämä uroksetkin tulevat toimeen keskenään. Pyysin mäyriksen omistajia joskus tulemaan meille leikkimään. Lähtiessämme Aatu jäi vuolaasti itkemään mäyriksen perään :D Ja lähtiessämme kotiapäin, Aatu karkasi minulta ja lähti juoksemaan mäyriksen perään!!! Jouduin sitten hakemaan sen pois, ja sanoin että anteeksi, tämä vahingossa pääsi juoksemaan teidän perään.. No onneksi mäyriksen omistajat olivat ymmärtäväisiä.


Suunnitelmissa on tänään ehkä lähteä ehkä pentutreffeille bordercolliepennun kanssa, mutta muuten tänään vaan ollaan ja chillaillaan. Paitsi itse joudun tekemään myös kirjallisia opiskelutehtäviä, joten Aatu varmasti leikkii ja touhuaa enemmän perheen muiden jäsenten kanssa. Välillä kun on vaan sellaisiakin päiviä, että pakko hoitaa niitä kouluasioitakin eikä voi vaan keskittyä pennuntuoksuiseen elämään :)

Aatu lempipaikassa säkkituolissaan 

 

Kaisa & Co